perjantai 3. elokuuta 2007

Luottikset ovat piiritoiminnan elinehto

Viime kokouksessa pohdimme tulevaa luottis-tapahtumaa ja mietimme, miten luottikset saataisiin motivoitua osallistumaan. Totesimme ainakin sen, että partiossa ”mahdollisuus vaikuttaa” ei enää houkuttele ihmisiä, vaan taitaa ennemminkin tuntua taakalta kuin mahdollisuudelta.Vaikuttaa-sana onkin ehkä partiomaailmassa kokenut jonkinlaisen inflaation, kun koko ajan toitotetaan eri suunnista, että nyt pääsee vaikuttamaan, mutta kun ollaan suurella joukolla tekemässä isoja asioita täytyy kuitenkin usein tyytyä kompromisseihin, joissa yksittäisten vaikuttajien ääni saattaa kadota. Sitoutuminen ”niitten joidenkin muiden” keksimiin juttuihin on kuitenkin usein aika vaikeaa ja siksi olisi tärkeää, että kaikki jaksaisivat tulla kertomaan oman mielipiteensä ja osallistumaan keskusteluihin, joiden tuloksena toivottavasti syntyisi aina jalostuneempia ideoita toimivista toimintatavoista ja monipuolisemmasta partiosta.

Jos uusi piiri päätetään perustaa, on ainakin alussa toimintatapojen muutos suurin juuri luottamushenkilöille. Isommassa piirissä täytyisi jaostojen kokoonpanojen ja kokoustamisen olla maantieteellisesti monipuolisempaa kuin tällä hetkellä ja tämä taas tarkoittaa, että aikaa, vaivaa ja sähköisiä välineitä pitäisi olla enemmän käytössä. Perinteiselle viikkokokoustamiselle pitää hakea vaihtoehtoja, ja vaikka ryhmä ei ole ryhmä (ainakaan partioryhmä), jos se ei tee asioita yhdessä, niin silti joissakin kohdin pitänee miettiä myös erilaisten etäosallistumisten mahdollisuuksia. Meidän piirinjohtajatyöryhmämme on nyt noin puoli vuotta kokoustanut uuden piirin –malliin eli pitänyt kokouksia akselilla Turku-Pori-Vammala. Vaikka pitää myöntää tosiasiat eli aikaa ja bensaa (=ympäristöä) on kulunut, niin matkan päässä kokoustamisessa on myös aika paljon hyviä puolia: menomatkat voi käyttää kokoukseen valmistautumiseen ja paluumatkat fiilisten purkamiseen, kukaan ei lähde kokouksesta kesken kaiken, työskentely on usein aika tehokasta, kun on käytössä kuitenkin rajallinen kokousaika, pullavuoro kiertää oikeasti, kun ”isäntäväki” huolehtii kahvinkeitosta, äitejä ei voida hälyttää kesken kokouksen kotiin lapsenhoitoon, matkalla ehtii kerrata uusimmat juorut jne. jne. Eiväthän em. asiat ehkä ole maailman tärkeimpiä, mutta itse ainakin olen saanut uutta näkökulmaa kokousmatkoihin. Ja on havaittu sellainen mielenkiintoinen seikka, että mitä kauempana kokous on, niin sitä täsmällisemmin osallistujat sinne ilmaantuvat...

Ennen kesää sain palautetta, että luottamushenkilöillä on huoli siitä, että mahdollinen uusi piiri ei heitä tarvitsisi. Tuo palaute oli pysäyttävä, sillä jos sellainen kuva jollekin on tullut, niin se on täysin väärä ja olemme todella epäonnistuneet viestinnässä, jos tuollainen käsitys jollakin on. Harvemmin (en ehkä koskaan) piirin toiminnassa olen ollut tilanteessa, että tekijöitä olisi liikaa, sillä partiossa mielestäni useampi kokki saa sopan maistumaan aina vaan paremmalta (vaikkei minun eines-eläjänä ehkä kannattaisikaan käyttää ruokamaailman vertauskuvia). Vaikka uuden piirin yhtenä perusteena on päällekkäisten toimintojen poistaminen ja resurssien vapauttaminen, ei tämä missään nimessä tarkoita sitä, ettei uudesta piiristä löytyisi pestiä kaikille halukkaille luottiksille. Uskon, että uusi piiri voi halukkaille tarjota uutta tai uudenlaista tekemistä, mutta tarjolla on runsaasti myös vastaavia tehtäviä kuin nykyisin sellaisia haluaville. Päällekkäisyyksien poistaminen tapahtuneekin ennen kaikkea hallintopuolella, ei niinkään varsinaisessa partiotoiminnassa.

Vaikka tämä teksti on jo pitkä kuin mikä, niin on vielä pakko palata hetkeen Littoistenjärven rannalla 1.8. klo 8, jolloin itse sain osallistua partion lipunnostoon uudelle vuosisadalle. Lipunnoston yhteydessä laulettiin partiomarssi ja jostakin syystä sanat ”On määränpää, se yhdistää, kun käymme vierekkäin. Maailma muu myös uudistuu ja laulaa näin” kolahtivat. Tuli sellainen olo, että yhdessä yhteisiin partion päämääriin pyrkiminen takaa menestyksen, vaikka partiomaailma (muun elämänmenon rinnalla ja osittain sen takiakin) muuttuisi.

Ei kommentteja: